Taistelu Pohjolasta

Aseisiin, oi pohjoisen soturit!
 Isiemme pyhällä maalla
 vihollinen meitä vastaan
 kruunataan vain kuolemallaan.
 Kristityt karkoitetaan.
 Taivaansa porteilla
 verellän kastetaan. 

Te kurjat, heikot käännyttäjät
 jotka astutte meidän tiellemme.
 Kadotukseen, taivaan lapset,
 kuolema ikuinen odottaa.
 Miekkoihin tarttukaa!
 Emme pisaraakaan teille suo.
 Kohta punaiseksi värjäytyy maa...
 veri virtaa! 

Kuolkaa!
 Poistukaa meidän maaltamme
 ja kärsikää rangaistuksenne. 

Jumalankuvien perilliset
 eivät maatamme anasta tuhotakseen.
 Ei Jehovan poika ansaitse kunniaa. 

...ja kun veri lakkaa virtaamasta
 tiedät meidän voittaneen. 

Kuollut on se sädekehä
 joka heidät ympäröi.
 Tappava sen miekan terä
 joka voiton sinetöi. 

Hyytävä on pakkanen
 joka meitä syleilee.
 Metsät, aavat pohjoisäen
 vapaudestaan kiittelee. 

Jääkentät kimaltelevat,
 verisinä säihkyvät.
 Järvet luovat loistettaan
 talven valtakunnassaan.